Elämä on

Olen tässä viime viikkojen aikana sairastanut parikin flunssaa (ei siis Covid-19:ta). Flunssat tekee minusta mässäilijän. Kun yskii puolet päivästä niin kokkaaminen ei kiinnosta ja kaiken maailman mättöruoka ja herkku hyllyt tuntuu kaupassa suorastaan kutsuvilta.  Nyt kun flunssat on sairastettu, niin tuntuu vaikealta muuttaa elämä taas terveellisempään suuntaan. Edelleen limsat, suklaat jne suorastaan huutelee sieltä hyllyiltä että ota minut mukaan kassalle. Ja joka flunssan jälkeen kadun että olen taas retkahtanut syömään kaikkea höttöä ja herkkuja kun niistä luopuminen on niin vaikeaa.  Toinen tilanne jossa ratkean ylettömään mässäilyyn, on silloin kun stressi on kovimmillaan.  Voi kun kaupat lakkaisi meille huonon itsehillinnän omaaville myymästä kaikkea höttöä. Olen vahvasti sitä mieltä että kassalla pitäisi olla oikeus jättää minulle myymättä kaiken sen hötön jota flunssassani ja stressissäni himoitsen. 

Viikonloppu vierähti Tampereella lomaillessa. Pääpaino oli nimenomaan lomailussa ja kahdestaan olemisessa. Poikkesimme siskon luona onnittelemassa häntä saavutuksestaan, jota juhlitaan myöhemmin tänä vuonna sitten isommalla porukalla. Onnea on olla pikkusisko ihmiselle, joka tekee kaikkensa saavuttaakseen päämääränsä vaikka muut kuinka yrittää kampittaa ja heittää peetä niskaan. Näin ensimmäiseksi lahjaksi vietiin kukkia ja suklaata.  Muuten reissu ohjelmaan kuului esim Vapriikissa käynti. Mehän käytiin siellä kesällä mutta mitäpä väliä sillä on. Nyt käytiin muissa kuin ritari näyttelyssä.  Hotellihuoneessa käytiin lähinnä nukkumassa mutta koska olen huomattavasti huono unisempi kuin mieheni vietin aikaan lukiessa. Ja kun mies kuorsaa vieressä ei ketään haittaa myöskään kasvonaamioni. Tunnustetaan sellainen asia että Jari Tervon Troikka on sen verran tönkköä luettavaa että jätän hyvällä omalla tunnolla kirjan kesken. 

Suurin osahan meistä tietää sen että rahaa ei tunnu koskaan olevan tarpeeksi vaikka siitä ei varsinainen pula olisikaan. Mulla ikuinen pihistely menee yli ja ainut kärsijä siinä olen minä.  Minun pitäisi ostaa itselle uudet housut kun edellisissä on lähes kaikissa nukkaa, rispaumaa tai reikä. Mies on sitä mieltä että olen ekologinen kuluttaja kun käytän vaatteet oikeasti loppuun, itse tunnen itseni lähinnä tyhmäksi. Toisaalta ei tosin huvittaisi yhtään laittaa noin 100€ housuihin uutena että saisi edes jotenkin laadukkaat mutta ei tee mieli kyllä ruveta etsimään käytettynäkään sopivia housuja jotka olisi kuitenkin siistissä kunnossa.  T-paitoja pitäisi hankkia parikin kappaletta. Edellisissä on toki hyviä mutta osa jo olemassa olevista on saanut käytössä itseensä nukkaa, reikää ja rispaumaa.  Laukku siis sellainen pieni olkalaukku johon mahtuu lähinnä puhelin ja lompakko on myös hankintalistalle. Edelliseen tuli reikä hihnan kiinnityskohdan lähellä ja eiköhän se johda siihen että laukk

Kun mies on vanhemman hevosen eli Buutsin kanssa raveissa vietän minä laatuaikaa koiran, nuoremman hevosen ja itseni kanssa. Kun on nuorempi hevonen lenkitetty ulkoilutettu koira ja leikitty jotain aivotonta säntäily leikkiä on aikaa itselle.  Kaadun sohvan nurkkaan lukemaan Leena Lehtolaisen henkivartija kirjaa. Harvoin siis todella harvoin tulee luettua yhtä huonoa kirjaa. Ennen olen pitänyt Lehtolaisen kirjoista mutta jotenkin tuntuu siltä että tuo Ilvesvaara sarja ei ehkä ole ihan minua varten vaikka se ilmeisesti on huippusuosittu.  Flunssan turmelema naamani sai hoitoa 7th. Heavenin kasvonaamiolla. En saanut tästäkään minkäänlaista ihottumaa vaikka jostain Heavenin naamiosta sain joskus. Naamakin tykkäsi hyvää naamiosta. En ymmärrä että miten aina flunssassa naama "kuihtuu".  Buutsi teki taas hienon juoksun ja saalisti kauden toiseksi parhaan sijan. Ennätys parani edellisestä startista. Hevonen on nyt siinä kunnossa missä sen olisi pitänyt jo kesällä olla ja se näkyy ta

Nyt kun on ollut flunssaa ja työn teko on tökkinyt niin o tullut tehtyä joulun eteen jotakin pientä. Hankin ensimmäiset pakkaustarvikkeet mutten ole vielä pakkailut mitään. Kuvassa nuo paperipussit näyttää kastuneilta mutta ei ne ole kyllä se on vain joku illuusio.  Pienempiä lahjojakin tuli ihan perus kauppareissulla hankittua. Isälle tuli ostettua marjastus sukat koska hän niitä on pyytänyt. Marjastus sukat tarkoittaa meidän perheessä isän kohdalla sitä että sukat on erikoisesti / voimakkaasti kuvioituja ja sopii näin hänen räikeisiin saappaisiinsa. (Onneksi tuota kakofoniaa saa ihastella vain metsässä.) Sisarusten lapsille ostin ensimmäiset pokemon kortit. Pokemon tuntuu olevan joka vuotinen hitti muksujen keskuudessa.  Ostettujen lahjojen määrä kasvaa pikku hiljaa ja näin alkuun ainakin halvimmilla lahjoilla. Olen hyvin onnellinen siitä että olen pitänyt toistaiseksi näppini erossa kaikista jouluherkuista, joita kauppojen hyllyille on alkanut tulemaan. 

Maanantaina iski elämäni järkyttävin flunssa ja eilen sitten näytti korona testi negaa. Olisi ollut niin mahtavaa jos tälle hemmetin flunssalle olisi saanut nimen. Siis lääke tieteellisen nimen. Nyt kutsun sitä pirulaiseksi. Ikinä ei ole tähän malliin särkenyt nivelet ja lihakset jumiutuneet. Sellaisetkin lihakset joita en ihmisellä tiennyt olevan olemassakaan on aivan jumissa.  Töitä en jaksa tehdä. Ei vaan pysty olemaan kovin pitkiä aikoja koneella. Yksityisyrittäjälle tilanne että töitä ei juuri pysty tekemään on katastrofi mutta en minä työn takia ala itseäni enempää sairastuttamaan. Joskus on tehtävä valintoja ja aina ei ole mahdollisuus tehdä sitä kaikkein parasta valintaa ja vaan nousta tekemään töitä.  Tappavan kipeä kurkkuni taas on johtanut siihen että olen elänyt pari päivää lähinnä suklaalla, kaakaolla ja kurkku pastilleilla. Mahtaa vaaka tykätä hyvää tästä herkku kuurista.  Flunssassa ihokin on päässyt niin kuivaksi että tipahtaa varmaan kohta halkeilevana laattana irti mu

Meillä oli ystäviä ja kavereita viikonlopun vietossa. Aika jenkki teemalla mentiin kun mies teki burgereita ja chili con carnea. Minä vastasi jälkiruoasta tyhjentämällä kauppojen jenkki herkku hyllyt ja pitämällä huolen siitä että netflixin hömppä sarjat taatusti kuuluu hyvin meidän kotiteatteri järjestelmästä.  Omat lempparit jenkkiherkuista :) Toki tällaisiin illan istujaisiin liittyy aina alkoholi ja lähes aina on porukassa joku joka ei voi tai ei halua käyttää alkoholia. Yleensähän nämä tilanteet hoidetaan ostamalla lava jaffaa mutta ostin itse tällä kertaa mocktaileja sellaisen määrän ett kaikki halukkaat saavat. Löysin itse asiassa itsekkin moctailien joukosta oman suosikkini.  Oma mocktail suosikkini Tällaisilla päivillä on ihan oikeasti paikkansa koska aivan liian harvoin keritään näkemään isolla porukalla. Tällä kertaa me vastasimme kuluista ja ensi kerralla me pääsemme ns valmiiseen pöytään. 

 Meille tulee huomenna lauantaina vieraita ja aloin eilen siivoamaan. Harvoja asioita joita maailmassa inhoan, on siivoaminen. Pakko on siivota, kerta vieraita tulee kylään ja villakoirat hyppii seinillä. Aloitin siivoamisen kiikuttamalla matot pihalle ja imuroin. Kun matot oli raijattu takaisin ja päätin vielä imuroida matotkin varmuudeksi niin enkös saanut imuroitua toisen sukkani tuon sähköisen norsun sisään. Ei auttanut kuin purkaa pölypussi lattialle että sain sukkani takaisin. Siinä sitten vasta siivotun huoneen lattialla oli keko pölyä. Heitin sukat pyykkiin ja ajattelin itsekseni että tämäkö se on sitä arjen ihanaa kaaosta.  Kun olin talon saanut puunattua painuin makkariin sänkyyn lukemaan ja kun mies tuli kotiin heittäydyin marttyyriksi. Minä piruparka olin puunannut kotia kun mies vain mukavasti töissä laiskotteli ja joi kahvia. Onneksi huomenna tulee vieraat ja lähtee viimeistään sunnuntaina jonka jälkeen saa taas elää kuin pellossa. Kyllä muuten teki hyvää lueskella höttöä

Mieheni täytti eilen vuoden enemmän kuin viime vuonna joten hyvää vaimoa leikkiessäni hankin hänelle toki syntymäpäivälahjan. Lahjan naamioimiseen hankin perus lompakon. Lompakon sisään taittelin hotellihuoneen varausvahvistuksen ja ravintola lahjakortin. Yllätyksekseni mies ei näyttänyt aivan niin järkyttyneeltä kun ojensin lompakkoa hänelle lahjana. Arvasi että siellä on jotain "parempaa" sisällä.  Täytekakkua en kuitenkaan ruvennut leipomaan mutta koska tiedän että mies jotain hyvää odotti saavansa joten askartelin suklaisen kääretortun vanilja-appelsiini täytteellä.  Suuntaamme miehen kanssa siis parin viikon päästä viikonlopuksi hotelli lomalle ja en malta odottaa. Olen jopa eläinten hoidonkin järjestänyt kerrankin ajoissa siksi ajaksi kun olemme lomalla.  Miten te blogini seuraajat muistatte puolisoidenne syntymäpäivät jne? 

Perjantaina tuli miehen veljen lapset ja lähti eilen aamulla kotiin. Meillä meni siis viikonloppu lapsen vahtina ollessa. Kun meillä on lapset yökylässä niin varautuminen alkaa jo edellisellä viikolla ruokaa netistä tilaamalla. Tällä kertaa tuli lähinnä säilykkeitä ja leivonta tarvikkeita tilattua sekä miehelle energiajuomia.  Meillä yritetään pitää hauskaa lasten kanssa jos ne on meillä viikonloppuna yötä. Tällä kertaa se tarkoitti sitä että vanhempi lapsista käytti lauantainsa väritellä minun aikuisten värityskirjaa melkein koko päivän ja katseli tubettajia. Osa tubettajista on aivan luokatonta peetä, mitä nuo esiteinit katselee mutta osaa tubettajista tekisi melkein itse mieli ruveta seuraamaan vaikka en ehkä ole ihan kohderyhmää.  Mieheni ja nuorempi veljensä lapsista käytti aikaansa rakennellen Legoja ilman minkäänlaisia ohjeita. Legot meillä rakennetaan ehdottomasti pyyhkeiden tai huopien päälle jolloin ne on helppo siivota pois. Ja näitä mitä eriskummallisimpia hökötyk ei kun si

 Kun nyt kerta syyskuuhun ollaan päästy niin pitääähän sitä aloittaa ehdottomasti joulutus eli joulujuttujen tekeminen sillä jouluunhan on enää noin 3,5kk.  Ensimmäiset lahjathan on hankittu jo aikoja sitten. Ekat lahjathan menee sisarusten lapsille aikuisille hankitaan sitten viime tingassa jotakin jos hankitaan.  Pertsa ja Kilu kirja oli siskoni ja mieheni veljen lapsilla toiveena. Itse olen sitä mieltä että silloin kun lapsi toivoo kirjaa lahjaksi, se tulee hänelle hankkia. Pisa tuloksetkin näyttää sen että suomalaisille on tapahtunut jotain oppimisen saralla ja se tuskin paranee älylaitteita ja konsoleita hiplaamalla. Lukemaan kannustaminen on siis tärkeää ja minun tapani kannustaa on se että hankin haluamansa kirjat erittäin mielelläni. Onhan näitä Pertsa ja Kilu kirjoja tullut itsekin lapsena luettua tosin niitä versioita jotka ovat omien vanhempien jäljiltä ja jo haurastuneita. Painovuodet taitaa olla jostain 50-luvulta.  Siskoni tyttärelle ostin joululahjaksi kaniini pehmolelun

 Niin se vaan, on että meistä ei tule isää ja äitiä mieheni kanssa. Tämä on ollut vuosien ajan haaveena, mutta lapsen saanti ei ole onnistunut ja nyt on aika todeta että antaa olla meistä ei tule isää ja äitiä.  Asia ei juurikaan sureta koska jotenkin tähän on kerinnyt ajatuksen tasolla tottumaan. Emme koe jäävämme mistään paitsi sillä onhan meidän lähellä lapsia, joiden kanssa saamme olla esim sisarusten lapset ja kummilapset. Eihän ne ole omia tietenkään eikä niitä olla omimassa.  Emme halua adoptoida lasta enkä nyt sen enempää ala syitä siihen avaamaan emmekä ole alkamassa sijaisvanhemmiksikaan.  Elämässämme on paljon hyvää joten usko että yhteinen päätös hoitojen lopettamisesta aiheuttaa meille sen suurempaa kriisiä.