Elämä on

Pakko se on vaan tarttua lahjan paketointi hommaan vaikka joulumieltä ei enää olekaan ja joulu on pilalla. Olen jopa ylpeä itsestäni kuinka paljon sain lahjoja paketoitua.  Lahjojen paketoinnin yhteydessä tuli syötyä herkkuja ja kuunneltua lempi joululauluja. Halusin tai ei joulu tulee joka tapauksessa. Tänään viedää lahjoja niiden saajille oventaakse jotta kontaktit pysyy minimissää. Ja siltä reissulta kun palaan on odottamassa minua kaivattu kasvonaamio. 

Vietimme viikonloppuna kummipojan synttärit meille. Pojan kaverisynttärit oli aiemmin viikolla olleet fiasko aika monesta eri syystä ja näille nyt oli sitten kovempi odotus.  Lauantaina leivoimme yhdessä kummipojan kanssa kakun ja eilen koristelimme. Minusta on hienoa että lapsi on kiinnostunut leipomisesta.  Kakun syönnin jälkeen pelasimme yhdessä pojan lahjaksi saama pokemon labyrinttiä. Minut yllätti se että kun kysyimme pojalta, mikä päivässä oli parasta ja sain vastaukseksi kakunteko. Olin ihan varma että vastaus olisi ollut lahjat. Pääasia on se että poika oli juhliinsa tyytyväinen.  Illalla aloitin pakkaamaan lahjoja ja intoni lopahti kolmen paketin jälkeen. Tällä tahdilla lahjat on pakattu ensi vuoden juhannuksena. Ehkäpä jo tänään otan itseäni niskasta kiinni ja pakkaan monta pakettia lisää vaikka pitäisi tehdä joulupiparit ja siivota remontin tieltä. 

 Niin se oli pakko todeta että joulusuunnitelmat meni uusiksi. Emme mene mieheni vanhemmille emmekä edes minun vanhemmille joulun viettoon koronan vuoksi. Miehen vanhemmille menee joulua viettämään mieheni iäkkäät isovanhemmat emmekä edes tupla rokotettuina halua mahdollisesti tartuttaa miehen yli 90v ikäisiä isovanhempia koronaan vaikka he ovatkin jo kolmesti rokotettuja.  Minun vanhemmille ei mennä koska sinne menee vanhimman siskoni perhe ja mitään etäisyyksiä ei voi pitää siinä lapsi laumassa ja toisekseen osa lapsista kuuluu koronan suhteen riskiryhmän.  Miten me sitten vietämme tänä vuonna joulun kaksistaan. Toki avaamme aattona lahjoja mutta muu onkin sitten täysin auki. Jouluruuat pitäisi varmaan tehdä, kinkku ostaa kotia koristella mutta siis mitä muuta tekemistä keksisi aatoksi kuin syöminen ja lahjojen avaaminen. Jotenkin se että perinteet joululta katoaa kun emme mene kummankaan vanhemmille jättää jälkeensä aukon jota on vaikea paikata.  Painun nyt karkkipussin kanssa sohva

Eilen peruttiin joulumarkkinat, joille minun piti mennä myymään valmistamiani tuotteita. Joulumarkkinat on siis nyt peruttu ja kuukausien valmistelut noita varten on valunut hiekkaan.  Ymmärrän toki että sairaaloiden ylikuormittumisen estäminen on tärkeää ja suojata niitä joille korona tartunnan saaminen olisi vaarallista. Mikään ei poista sitä tosiasiaa että markkinoiden peruminen oli minulle taloudellisesti kova takaisku ja että kuukausien valmisteluiden hiekkaan valuminen vituttaa.  Miten tästä sitten eteenpäin. Lähes velaton firmani tarvitsee kipeästi lainaa mitä en olisi missään tapauksessa halunnut ottaa lisää. Valmistetut tuotteet on pakko yrittää myydä jotakin muuta kautta ihmisille jotta tappio saadaan minimoitua. Ainut asia mikä tässä asiassa lohduttaa on se että en ole ainut joka on samassa tilanteessa.  Eilen oli pakko lähteä kesken työpäivän kaupungille muuten olisin varmaan haistattanut asiakkaille pitkät ripulipaskat ja laittanut firman lopullisesti kiinni. Siinä kakkupa

Mokasin eilen tai itse asiassa toissa päivänä ja eilinen meni sitten selvitellessä omaa mokaa. Mokaamisessahan ei ole mitään pahaa pitää vain osata tunnustaa tehneensä mokan. Mokaamisestahan voi oppia ja itse opin jälleen sen että vaikka mokaa ja tunnustaa tehneensä rehellisesti ajattelemattomuutta mokan niin saa paljon anteeksi.  Ja jos ajatellaan että mokani ei aiheuttanut kenellekään vaaraa, taloudellisia menetyksiä tms niin loppupeleissä kyseessä taisi olla aika pieni asia.  Lähdin itselleni kiukkuisena syömään ulos. Olen aika tunnesyöppö ja jos menee huonosti, niin syyllistyn mässäämiseen. Tämä ei ole yhtään sen parempi vaihtoehto kuin se että olisin tuurijuoppo. Tai no ehkä läheiset kärsii vähemmän.  Eilen olin sitä mieltä että moka oli maailmanloppu, tänään olen sitä mieltä että leuka kiinni rintaan ja kohti uusia pettymyksiä. Elämä kyllä kantaa. 

Korona on kurittanut etenkin nuoria / teinejä ja sen takia halusin nimenomaan auttaa tänä jouluna nuoria / teinejä normaalin eläimille annetun joululahjoitukseni lisäksi.  Etsin avustus ryhmästä mieleiset avustettavat ja lähdin toteuttamaan heidän toiveitaan.  Teinipoika toivoi sekä sukkia että pientä olkalaukkua. Teineille merkit on tärkeitä joten valitsin pojalle Vanssin laukun ja Björn Borgin sukat. Nuorille on tärkeää että saavat saman merkkisiä tuotteita kun kavereillakin on ja tätä kautta tuntevat yhteenkuuluvuutta. Saajan äiti ainakin ilahtui aidosti siitä että lapsi sai toivomiansa asioita ja minä sain hyvän mielen.  Teini tytölle keräsin kosmetiikka / hygienia tarvike pakkauksen. Tytön äiti kertoi että tyttö tykkää makeista tuoksuista joten niitä sitten yritin löytää ja itse asiassa niiden löytäminenhän on hyvin helppoa. Merkeillä ei ollut väliä joten päädyin helppoihin ratkaisuihin. Minun ollessa teini Body shop oli suosittua ja sitä piti olla aina. Teininä haaveiltiin kallii

 Vietettiin miehen kanssa pidennetty viikonloppu ja lähdettiin Poriin. Mies on ollut hevosen kanssa tänä syksynä kerran Porissa raveissa ja kerran työmatkalla. Jos mies on käynyt kahdesti syksyn aikana Porissa, niin pitihän minunkin sinne päästä varsinkin kun mies on "piinannut" minua tunnelmakuvilla Porin reissuiltaan.  Yövyimme Yyterissä ja täytyy sanoa että on jotenkin symppistä että koiratkin otettiin huomioon ja koira sai oman "namipussin" hotelliin tullessa. Koiramme lienee asiasta täysin samaa mieltä siitä että "namipussi" oli positiivinen yllätys.  Kiertelimme kaupungilla päämäärättä ja tapasimme parit kaverit. Parasta oli hotellihuoneessa makoilu kaikessa rauhassa koska viime ajat on olleet todella kiireiset. Kirjan lukeminen ja kasvonaamiosta nauttiminen on ollut viime aikoina harvinaista herkkua. Kaiken kaikkiaan reissu oli todella onnistunut. 

  Remontin alta on raivattava myös ne jo ostetut joululahjat varastoon ja näillä näkymin ne saa pakatakin siellä. Ensi kerralla pitää muistaa että remonttia ei pidä suunnitella minkään lahjojen anto juhlan lähelle eli siis lähinnä kai joulun lähelle.  Remontin alta pitää siirtää myös niitä kaikkein painavimpiakin tavaroita tai kalusteita. En ymmärrä että miten Artekin sohva voi painaa kuin sata norsua. En enää muista että millä pirulla tuo on tuotu kotiimme sisään. Melkein tekisi mieli hakea pihalta työkaluja ja pilkkoa tuo pirulainen.  Kirjahyllyt jää paikalleen mutta kaikenmaailman hyllyjen päällä lojuvat irto kirjat jotka ei mahdu hyllyihin pitää kantaa varastoon. Miksi ihmisellä pitää olla satoja kirjoja. Digi kirjat ei painaisi mitään mutta kun vanhempia teoksiahan ei aina digikirjoina saa. Ääh en nyt jaksa alkaa tätä asiaa murehtimaan jääkööt kirjat lojumaan hyllyihin ja varastoihin. 

Pitkästä aikaa meillä vietettiin viikonloppua kaveriporukalla meillä. Ohjelmassa oli juustoja ja hedelmiä. Mun suosikki oli ehdottomasti tuo pyörittimessä oleva sveitsiläinen juusto.  Juustojen syömisen jälkeen otettiin käyttöön viime vuonna lahjaksi saatu Monopoly. Koronalle kiitos että tuo ei ole aikaisemmin tullut käyttöön. Tämä ei ehkä ollut Monopolyjen kuningas versio.  Ja jos lautapelien seuraksi ei kuulu irtokarkit niin mihin sitten?  Tämä olikin sitten pitkään aikaan viimeinen kerta kun kerkeämme näkemään koska kohta alkava remontti vie meiltä mahdollisuudet nähdä kavereitamme kotonamme. Pääasia on että vietimme oikein onnistuneen viikonlopun juuri ja tulevia ei murehdita. 

 Tänne remontin alta siivoiluun on kiva yrittää saada edes vähän joulutunnelmaa.  Askartelin Diamond painting poron ja ajattelin jatko askarrella sen joulukortiksi mutta matkaan tuli yksi mutka. Oikean värisiä paljetteja ei tullut tarpeeksi ja nyt toinen sarvi on tällä veijarilla kaksivärinen ja on se näköinen että ei sitä voi kortiksi askarrella.  Kaivoin kaapin perältä tuikku kipat esiin. Pieni jouluinen kaitaliina olisi noiden alle kiva mutta joku raja tavaran hamstraamisessa ja jouluttamisessakin saa olla joten tuo arkinen sopii hyvin.  Ja jouluherkkujen syöminen tai siis juominen jatkuu joulu limpsan muodossa. Tuo on siis aivan paras limsa kaikista arkisista vaihtoehdoistakin. Pitää vissiin jouluksi hamstrata sitä kaappiin. 

Jokainen tietää että kaapin perille tuppaa kertymään tavaraa, jota ei kaipaa mutta joka on ostettu ja se on jopa tarpeellista ainakin joskus. Itse kysyin eilen itseltäni ja mieheltäni noin sata kertaa siitä että mitä hemmettiä tämä täällä tekee kun ei sen paikka ole täällä.  Ensimmäiseksi kaapin perältä löytyi nippu Marimekon vihkoja. Siis joo vihkoja tarvitaan mutta kun niitä tule vastaan joka kaapista, eri kuoseilla ja kaikki käyttämättömiä. Sitten ihmetellään, miksi kaapit on täynnä tavaraa. En edes muistanut enää näiden olemassa oloa. Laitoin näistä kuvan paikalliseen roskalava ryhmään ja ne haettiin eilen pois.  Calvin Kleinin sukat tuli samalta hyllyltä vastaan kuin nuo vihkot. Mitä hemmettiä tekee sukat samalla hyllyllä kuin vihkot. Sukat kun kuuluu sukkalaatikkoon. Mies ei muuten osannut selittää että miten nuo on kaappiin edes päätynyt.  Tässä taannoin kaipailtiin Sigin pulloa juuri tätä muovista. No eihän se tietenkään ollut keittiönkaapissa eikä edes pesutabletit olleet siel

Viikonloppu meni laiskotellessa vaikka se piti mennä tehokkaasti siivotessa. Ihan oma valintahan tuo laiskottelu oli joten narinat pois. Kävimme miehen kanssa Kirjamessuilla joilla oli paljon vähemmän näytteilleasettajia ja yleisöä. Ensivuonna saa miettiä tarkkaan lähteekö messuille vaiko eikö.  Kirjamessut antoi sitten sen lopullisen syyn katsoa aivan järkyttävän huonoja elokuvia Netflixistä ja syödä karkkia.  Ja jos lauantai on laiskoteltu niin silloinhan pitää myös sunnuntai laiskotella ja minulta kysytään. Laiskotteluunhan minulla on vakio kaava kirja ja kasvonaamio.  Lupaan itselleni että tämän viikon teen tehokkaasti töitä ja kotitöitä ja laiskottelu saa nyt jäädä.