Elämä on

Niin se vaan on että joulu on ensi viikolla ja viimeisiä viedään jouluvalmisteluissa. Viimeiset lahjat ostettiin viime viikonloppuna Tuomaan markkinoilta.  Tuomaan markkinoilla käyminen on perinne. Markkinat ei pysty mielestäni enää uudistumaan ja minusta olisi kiva nähdä joskus tuomaan markkinat niin että siellä on vain sellaisia yrittäjiä paikalla jotka ei ole olleet edellisenä vuonna. Tiedän että tämä on käytännössä mahdotonta järjestää mutta haaveilla aina saa.  Siinä ne nyt ovat viimeiset lahjat paketeissaan odottamassa saajille kuljetamista. Eihän tähän projektiin mennyt kuin kuukausi. Siis kaikkien lahjojen hankkimiseen ja pakkaamiseen sekä perille kuljettamiseen.  Joululaatikotkin tuli eilen paisteltua. Koti rupeaa tuntumaan remppasiivoilujen keskelläkin jouluiselta ja myös tuoksumaan siltä.  Blogi jää joulutauolle. Palaan blogin pariin ensi vuoden puolella. Kaikille oikein rauhallista ja lahjarikasta joulua jokaiselle. 

 Se on meidän ravivuosi 2021 paketissaan.  Buutsin kanssa oli keväällä isoja murheita eikä sen elämän jatkuminenkaan ollut aivan varmaa ja sen takia se purkautuneesta kimpalta meille tulikin. Radalle päästiin aika myöhään tänä vuonna ja sitten tuli viirus jonka takia aktiivisesti päästiin kilpailemaan vasta syksyllä. Hevonen oli paljon nopeampi kuin uskalsimme odottaa tältä vuodelta. Rahaa tämä toi tänä vuonna pari tonnia mutta eihän tältä enää varsinaisesti mitään odotetakkaan. Pariin viime starttiin tämä on taas laukkaillut ja se tarkoittaa sitä että on tauon paikka. Tauko olisi tullut tähän kohtaan vaikka hevonen olisi ollut parhaassa iskussaan koska on muita kiireitä. Hevonen menee eläinlääkärin tarkastukseen viimeistään alkuvuodesta ja sen jälkeen aloitetaan kilpailemaan. Ensivuodelle ei ole tavoitteita muuta kuin että tämä pysyisi terveenä.  Mio aloitteli uraansa ja vaikuttaa oikein lahjakkaalta nuorelta orilta. Tämän kanssa pyritään ensi vuonna ajamaan ehjä kausi. Ammattivalment

 Sain haasteen  Valokuvaajan silmin blogin  pitäjältä ja vastaan haasteeseen.  Missä vietän joulua?  Kotona vietämme joulua. Ilman koronaa olisimme viettäneet sen miehen vanhempien luona.  Mitä puuhastelet joulun välipäivinä?  Jaa a. Tämä on oikeasti aika hyvä kysymys. Todennäköisesti vietetään aikaa kaksin, käydään ajamassa hevoset ja lenkitetään koiraa.  Joulupukin kuuma linja vai Samu Sirkan joulutervehdys? Ehdottomasti Joulupukin kuuma linja. En ole tainnut ikinä nähdäkkään Samu Sirkan joulutervehdystä. Olen hieman katkera siitä että en ikinä saanut lapsena soittaa Joulupukin kuumaan linjaan. Aatto aamuun se edelleen kuuluu.  Joulusauna aamulla, päivällä vai illalla? Aamulla tai illalla mutta ei päivällä. Päivällä on muuta tekemistä mutta aamulla tai illalla sopii.  Joulukinkku vai graavilohi?  Graavilohta ehdottomasti.  Perinteiset jouluruoat vai erilainen joulumenu joka vuosi? Perinteisillä mennään!  Mitä kuuluu joulupöytäsi?  Joululaatikot, kalkkuna, kalaa, riisipuuroa aamulla,

Eilen olisi ollut enemmänkin töitä tehtävänä mutta päädyin siskoani tukemaan lounaalle. Siskon perheellä on aika vaikea tilanne ja joulukin tulossa. Olen aina tukena kun vain voin.  Lounaalta päästyäni tein jotain joulun eteen nimittäin leivoin joulupiparit. Enää puuttuu vaikka mitä ja aatto on parin viikon päästä, tässä tulee vielä itku ennen kuin laatikot on pöydässä ja kinkku paistettu.  Kaiken kiireen keskellä pitäisi ehkä priorisoida ja miettiä että mitkä ne tärkeimmät jouluruuat on eikä tehdä kaikkea mitä ennenkin. Mies on vaan sitä mieltä että kaikki mahdolliset jouluruuat on oltava pöydässä tai muuten ei ole joulua.  Illalla kiireisen miehen kotiuduttua työkiireiden keskeltä painostin hänet pakkaus hommiin. Pieni riitakin tästä saatiin aikaiseksi. Viikonloppuna pitää vaan saada hankituksi viimeiset lahjat ja pakkaus ainakin melkein maaliin. Ja kun luen tehtävä listaani joulua varten, olen aina vaan katkerampi siitä että en osaa olla suorittamatta joulua ja kateellinen niille ih

 Kuinka tylsän ja aivan ihana voikaan olla tavallinen sunnuntai kun ei tarvitse tehdä mitään lauantain siivoilujen jälkeen. Sai kaikessa rauhassa maata lukea kirjaa ja syödä suklaata.  Tästä viikosta ei tule rentouttava tai nautinnollinen tai edes kiireetön. Edessä siintää loputon määrä töitä, viimeiset joululahjat pitäisi ostaa, joulukokkailutkin voisi aloittaa, siivota rempan alta ja pakata niitä joululahjoja. Sitten oli jotain, jonka olen taatusti unohtanut mutta ei mitään hajua mitä se unohdettu asia voisi olla.  Ihailen niitä ihmisiä, joille joulunalusaika on kiireetöntä oleilua töiden jälkeen, pipo ei kiristä ja koti on koristeltu viimeisenpäälle. Meillä tätä ihmettä ei tulla koskaan näkemään.  Jos palkitsisin arkisesta uurastuksesta itseni samoin kuin eilen eli kasvonaamiolla. Onneksi joulu on kohta ohi, niin on yhdet arkiset askareet pois alta.